MYLLYNKIVI PYÖRIESSÄÄ HIEROO JYVÄT,
JAUHOIKSI KAISA JA TIINA PYÖRITTELEE VALMIIIN
TAIKINAN LEIVIKSI JA TUNNIN UUNISSA PAISTUU.
”MAKUELÄMYS ON MAKKOLASTA”
lUNTA RIITTÄÄ NYT JOKA PIHASSA
RUISTA PITTÄÄ OLLA PALJON HIHASSA.
LAPSET PEUHAA INNOISAAN
LUMEN ILOT RINNOISSAAN.
LEIVÄSSÄ ON JO UUTTA VILJAA
PUIMURIT SEISOO JA OVAT HILJAA.
POUTAA NYT TOIVOO PUIMASAKKI,
MUUTEN JÄÄ VAJAAKSI RUISLEIPÄPAKKI.
On pihkan tuoksuiset männikkö maat,
sen lehtoiset vehmaat ja karjahaat,
mäki-rinteillä rannnoilla pellot.
Pyhä Olavi linnaansa vartio,
Sen muureilla nyt sotatorvet soi
se on muistona menneiltä meille.
Ootko linnan kolmine torneineen, nähnyt saarella
Kyrönsalmen, rajanvartija vuosien menneiden,
monen nähnyt on suven ja talven.
Ootko Punkaharjua astellut, lännen ranta kun
ruskona hohtaa, Puruvettä kirkasta katsellut yli
selkien silmäsi hohtaa.
HYVÄÄ JUHANNUSTA!
Puukirkon, maailman suurimman,
Pyhän temppelin kaikille rakkahan
se sukujen saatossa seisoo.
MISTÄ SE OIKEA RUISLEIPÄ TEHHÄÄN
EI SIINÄ TARVITA MALLASTA EI VEHNÄÄ.
VAIN LUOMURUISTA PELLOSTA JA SUOSTA
SUOLAA VÄHÄN, VESI KAIVOSTA TUOSTA.
JYVÄT JAUHKSI JAUHAA MIELOSEN ”PÄNTI”
TÄMÄ LEIPÄ ON AITO KERIMÄEN BRÄNDI
LUOMURUISLEIPÄ JA PURUVEDEN MUIKKU
SAVUSAUNAN LÖYLY JA KYNTTILÄN TUIKKU,
SIINÄ ON HUUMAA LAUANTAI EHTOON
MAHTAAKO TULLA LAPSIA KEHTOON
Vaikka ei kaikkea ruista ole puitu,
on turvattu ens talven leipä ja kuitu.
Tämän tiedon, ystävät, haluamme kertoo
kun kehutte; teidän leivälle ei vedä mikään vertoo.
Kevätruis pellolle puimuri soutaa,
kuu tuo tullessaan pitkää poutaa.